tiistai 30. heinäkuuta 2013

Miten oluiden siirto Alkoon vaikuttaisi päivittäistavarakauppaan

Sosiaali- ja terveysministeri Susanna Huovinen on viime aikoina herättänyt keskustelua alkoholipolitiikasta kansanterveyden parantajana. Yhtenä vaihtoehtona hän näkee oluiden myynnin siirtämisen Alkon yksinoikeudeksi. Nyt myös THL:n pääjohtaja Pekka Puska on asettunut tukemaan ajatusta. Hanke on monella tapaa ongelmallinen.

Alkoista on lyhyessä ajassa tullut ruokakauppojen etumyymälöitä, sillä lähes kaikki Alkot ovat nykyään ruokakauppojen yhteydessä. Valtaosan ovat napanneet itselleen K- tai S-ryhmän kaupat. Tämä vääristää tälläkin hetkellä kilpailua, sillä käydessään Alkossa ihmiset käyvät myös kaupassa. Alkon naapuruus nostaa kaupan myyntiä n. 15%. Mikäli oluet siirrettäisiin kaikista ruokakaupoista vain Alkoihin, näiden kauppojen monopoli vain voimistuisi ja samalla kahden suurimman ketjun kilpailuetu paranisi.

Erityisesti Suomen Lähikauppa kärsisi muutoksesta, sillä myyntikielto iskisi pahiten pikkukauppoihin. Hypermarketeissa oluen myynnin osuus koko myynnistä on 2-4%, mutta pikkukaupoissa ja kioskeissa se voi olla peräti 15%.

Vaikka lähikaupat ovat myös oluen ostajille lähimpänä, kansanterveydelliset haitat ovat pienempiä, sillä pienet kaupat myyvät pääosin yksittäisiä tölkkejä ja pienempiä monipakkauksia, jotka ovat litrahinnaltaan huomattavasti kalliimpia. Suurissa kaupoissa taas myydään lavoittain halpoja 24-pakkeja.

Kun alkoholin paljousalennukset poistuivat vuoden 2008 alussa, olut-tarjoukset eivät suinkaan siirtyneet historiaan. Päinvastoin, niistä tuli arkipäiväisiä. Yli neljäsosa suurien kotimaisten panimoiden olutkaupasta on tarjousolutta. Poikkeuksena aiempaan myös yksittäiset tölkit tulivat jatkuvaan tarjoukseen. Kauppa ei suinkaan haluaisi jatkuvaa alerallia, vaan myisi mieluummin katteellista olutta. Kahdesta puolen litran tölkistä jää nykyään enemmän katetta kuin yhdestä tarjous-salkusta. Siispä niin kauppa kuin kansanterveys voittaisivat, jos palattaisiin vuotta 2008 edeltävään lainsäädäntöön.

Voidaan myös tarkastella asiaa tilanhallinnan kannalta. Olutta juotiin Suomessa vuonna 2012 yhteensä 423 miljoonaa litraa. Viinejä ja väkeviä yhteensä 95 miljoonaa litraa. Alkon tilat on mitoitettu A-oluille ja sitä vahvemmille, joten tilanhallinta joutuisi koetukselle. Olutvalikoimaa olisi pakko karsia, jolloin huonommin myyvät merkit jäisivät pois. Tämä taas iskisi pienpanimoihin ja vahvistaisi suurien asemaa. Hypermarketeissa tilaa riittää, joten niihin mahtuvat myös haastajat. Monopolissa Laitilan Wirvoitusjuomatehdas olisi edelleen pikkutekijä.

Taloudessa ei voi tehdä yhtä muutosta ilman, että se vaikuttaa samalla moniin muihinkin asioihin. Päivittäistavarakauppa kaipaa ennustettavuutta voidakseen investoida tulevaisuuteen ja työllistää pitkällä tähtäyksellä. Näin suuri muutos vahingoittaisi alan luottamusta toimintaympäristöön.

6 kommenttia:

  1. Hyviä perusteluita! Asioilla on aina monta puolta, josta tämä on hyvä esimerkki.

    Jotain pitäisi suomalaiselle juomakulttuurille tehdä. On liian ok vetää kovia perseitä ja örveltää julkisilla paikoilla. En tiedä, mikä sitten olisi oikea keino?

    VastaaPoista
  2. Alkoholipolitiikka on vaikea asia ja siihen minulla ei ole osaamista. Jokainen suuri muutos käynnistää mukanaan muita muutoksia ja osaan ainoastaan kertoa, miten muutos vaikuttaisi päivittäistavarakauppaan. Totta kuitenkin on, että mitä vaikeampaa saatavuus on, sitä helpommin haetaan esimerkiksi Virosta. Yhden pakin takia ei lähdetä ja kun IV-olutta on laatikkokaupalla kotona, uskoisin että sitä tulee myös helpommin juotua.

    VastaaPoista
  3. Alkoholin paljousalennukset taisivat poistua vuoden 2008 alusta, ei 1998?

    VastaaPoista
  4. Hyvä kirjoitus! Mielenkiintoista olisi myös pohtia viinien siirtämistä kauppoihin ja niiden positiivisia vaikutuksia juurikin samoihin asioihin mitä tässä blogissa mainitset; lähikaupat, pikkukaupat, työllisyys, yrittäjyys (mm erikoisviinikaupat) jne.

    VastaaPoista