maanantai 2. helmikuuta 2015

Miksi se joka tekee eniten, saa vähiten?

Miksi kaupan osuus elintarvikkeen hinnasta on niin suuri ja tuottajan niin pieni? Tätä ihmeteltiin mm. tässä kampanjassa. Tutkitaanpa.

Kun osuuksia myyntihinnasta vertaillaan, tärkeintä on ymmärtää, että tässä kampanjassa vertaillaan nimenomaan myyntihintoja. Myyntihinta = ostohinta + kulut + voitto. Näistä kaikkein kiinnostavin on tietysti voitto, sillä se kertoo, kuka on niskan päällä. Valitettavasti näitä kolmea ei normaalisti tutkita erikseen, joten yritetään ottaa siitä selkoa.

Tuottajan myyntihinnassa ostohinta on pieni osuus. Kulut koostuvat työvoimasta, sähköstä, tuotantotiloista, koneista, rehun hinnasta, mahdollisista vuokrapelloista, lannoitteista, torjunta-aineista jnejne. Ostohinnaksi tulee esimerkiksi ostetut siemenet, tai kasvatettavat eläimet.

Teollisuus sen sijaan joutuu ostamaan tuottajan tuotteet voidakseen jalostaa niitä. Tästä seuraa, että teollisuuden maksama ostohinta = tuottajan ostohinta + tuottajan kulut + tuottajan voitto. Sen päälle teollisuudelle tulee omat kulunsa ja voittonsa. Siksi vaikka teollisuuden kulut ja voitto olisivat nolla, teollisuuden myyntihinta on aina suurempi kuin tuottajan myyntihinta. Teollisuus joutuu kuitenkin lisäämään omaan myyntihintaansa myös omat voittonsa ja kulunsa. Tuottajia voi lisäksi olla monia, esimerkiksi leivässä yhdistyy myös vähintään hiivan ja suolan tuottajat. Paketointi on aivan oma tarinansa.

Kauppa maksaa myymistään tuotteista sekä teollisuuden, että tuottajan osuudet. Siksi kaupan ostohinta = teollisuuden voitto + teollisuuden kulut + tuottajan voitto + tuottajan kulut + tuottajan ostohinta. Tästä syystä vaikka kaupan kulut ja voitto olisi nolla, myyntihinnan pitää olla aina suurempi, kuin teollisuuden ja tuottajan osuudet yhteensä. Päälle tulevat vielä kulut ja voitto.

Huomioimatta on myös jäänyt (alv:tä lukuunottamatta) erilaisten veroluonteisten maksujen osuus, sekä kuljetukset, jotka molemmat nostavat hintoja joka välissä.

Vaikka kaupan osuus tuotteen myyntieuroista siis näyttäisi olevan suurin, sillä ei ole oikeasti mitään tekemistä sen kanssa, paljonko kaupalle jää viimeisen viivan alle katetta. Vaikka tuottaja myy lihaa 1,58/kg ja kauppa myy sitä 8,23/kg, se ei kerro vielä mistään mitään. Kokemuksesta uskaltaisin kuitenkin väittää, että jos puhdasta voittoa vertailtaisiin, tuottajan osuus lihakilosta on suurin ja kaupan pienin.

Jos kuitenkin halutaan tutkia, kenen osuus myynnistä on oikeasti pienin, pitäisi mennä tapaamaan yrittäjää, joka myy pikkupossut ja kananpojat tuottajalle. Hänen osuutensa kokonaiskakusta ei voi montaa senttiä olla.