torstai 7. marraskuuta 2013

Syyt ruokakauppojen hävikkiin


Mikä aiheuttaa hävikkiä ruokakaupoissa? Ongelman suuruuteen nähden tästä on hyvin vähän tietoa. Ruokakauppojen hävikki on 65-75 miljoonaa kiloa vuodessa. Kun tämän valtavan määrän suhteuttaa yhtä suomalaista kohden, siitä tulee 32-37 grammaa päivässä, eli noin yksi omena neljää suomalaista kohti. Toki jokainen gramma on kaupoille liikaa, koska ne ovat suoraan pois katteesta. Lähes kaikki hävikki johtuu päiväysvanhoista tuoretuotteista, joten hävikin syiden etsiminen kannattaa aloittaa niistä. Paretonin laki vaikuttaa hävikkiinkin, osastosta riippuen 5-20% hävikkituotteista aiheuttaa yli puolet osaston kokonaishävikistä.

Yleisin syy hävikille on liian suuri varasto. Tuotteet odottavat kaupan takavarastossa tai hyllyssä liian pitkään, ennen kuin ne myydään. Kun tilaus saapuu, kaikki takavarastossa olevat tuotteet ovat tilausvirhettä. Takavaraston lisäksi myös hyllyt saattavat olla liian täysiä. Hyllyissä tulisi olla vain sen verran tavaraa, että ne näyttävät hyvältä, eikä mikään tuote lopu kesken. Suomessa on totuttu liian suuriin takavarastoihin ja tavaraa tilataan hyllyihin varmuuden vuoksi, mikä johtaa hävikkiin.
Liian täydet hyllyt aiheuttavat hävikkiä
Useimmissa kaupoissa on käytössä automaattinen tilausjärjestelmä, joka täydentää hyllyjä tarpeen mukaan. Järjestelmä on oiva apu tilauksille, mikäli se on säädetty oikein. Toiseksi yleisin syy hävikille on se, että tilausjärjestelmä ei ole ajan tasalla. Järjestelmässä voi esimerkiksi olla tieto, että luomumaitoa ei ole hyllyssä yhtään, jolloin järjestelmä tilaa lisää. Jos järjestelmää ei seurata, maitoa saattaa kuitenkin olla oikeasti vaikkapa 30 purkkia, jolloin tavaraa tilataan turhaan ja ne ovat monta päivää hyllyssä ennen myymistä.

Tilausrytmi voi mennä sekaisin myös muulla tavalla. On parempi, että varastoa täydennetään joka päivä vähän, kuin että esimerkiksi viikon tavarat tulevat kerralla. Jatkuva, vähittäinen täydentäminen johtaa siihen, että päiväykset uusiutuvat jatkuvasti. Suuret kertatilaukset johtavat siihen, että tuote on hyllyssä tai varastossa liian pitkään, ennen kuin se saadaan myytyä.

Hyllytysvirhe johtaa siihen, että aiemmin tulleita tuotteita jää uusien taakse, reunoille tai sekaan. Asiakkaat tykkäävät aina ottaa keskeltä tai lapun kohdalta, jolloin hyllyttäjän täytyy olla tarkkana, että päiväykset menevät oikeassa järjestyksessä.
Asiakas ottaa aina lapun kohdalta. Reuna ei myy.
Osa tuotteista voi olla hyllyssä liian leveällä myyntimääriin nähden. Tällöin tavaraa tilataan liikaa, että hyllyt näyttävät täysiltä, mikä taas johtaa liian hitaaseen varaston kiertoon ja hävikkiin. Myyntipaikat täytyy mitoittaa myynnin mukaisiksi ja täydentää vähän kerrallaan vaikka päivittäin.

Myös inhimillinen tekijä aiheuttaa virheitä. Ihmisen tekemät tilaukset aiheuttavat enemmän tilausvirheitä, koska ihminen tilaa fiiliksellä, eikä faktoilla. Normaalimyynnistä poikkeavina päivinä käsitilaukset ovat ok, mutta jos tuote on automaattisessa tilausjärjestelmässä, kaikki ylimääräiset tilaukset ovat seurausta tilausjärjestelmän asetusten virheestä.

Osastosta riippuen 80-96%:lle hävikistä löytyy selkeä syy, mille voi tehdä jotain. Kaupoissa hoettava mantra "Jos ei ole hävikkiä, ei ole mitä myydä" on vailla perusteita, se vain totuttaa myyjät hyväksymään liian suuren hävikin.