Sosiaali- ja terveysministeri Susanna
Huovinen on viime aikoina herättänyt keskustelua
alkoholipolitiikasta kansanterveyden parantajana. Yhtenä
vaihtoehtona hän näkee oluiden myynnin siirtämisen Alkon
yksinoikeudeksi. Nyt myös THL:n pääjohtaja Pekka Puska on
asettunut tukemaan ajatusta. Hanke on monella tapaa ongelmallinen.
Alkoista on lyhyessä ajassa tullut ruokakauppojen etumyymälöitä, sillä lähes kaikki Alkot ovat nykyään ruokakauppojen yhteydessä. Valtaosan ovat napanneet itselleen K- tai S-ryhmän kaupat. Tämä vääristää tälläkin hetkellä kilpailua, sillä käydessään Alkossa ihmiset käyvät myös kaupassa. Alkon naapuruus nostaa kaupan myyntiä n. 15%. Mikäli oluet siirrettäisiin kaikista ruokakaupoista vain Alkoihin, näiden kauppojen monopoli vain voimistuisi ja samalla kahden suurimman ketjun kilpailuetu paranisi.
Erityisesti
Suomen Lähikauppa kärsisi muutoksesta, sillä myyntikielto iskisi
pahiten pikkukauppoihin. Hypermarketeissa oluen myynnin osuus koko
myynnistä on 2-4%, mutta pikkukaupoissa ja kioskeissa se voi olla
peräti 15%.
Vaikka lähikaupat
ovat myös oluen ostajille lähimpänä, kansanterveydelliset haitat
ovat pienempiä, sillä pienet kaupat myyvät pääosin yksittäisiä
tölkkejä ja pienempiä monipakkauksia, jotka ovat litrahinnaltaan
huomattavasti kalliimpia. Suurissa kaupoissa taas myydään
lavoittain halpoja 24-pakkeja.
Kun alkoholin
paljousalennukset poistuivat vuoden 2008 alussa, olut-tarjoukset
eivät suinkaan siirtyneet historiaan. Päinvastoin, niistä tuli
arkipäiväisiä. Yli neljäsosa suurien kotimaisten panimoiden
olutkaupasta on tarjousolutta. Poikkeuksena aiempaan myös
yksittäiset tölkit tulivat jatkuvaan tarjoukseen. Kauppa ei
suinkaan haluaisi jatkuvaa alerallia, vaan myisi mieluummin
katteellista olutta. Kahdesta puolen litran tölkistä jää nykyään
enemmän katetta kuin yhdestä tarjous-salkusta. Siispä niin kauppa
kuin kansanterveys voittaisivat, jos palattaisiin vuotta 2008
edeltävään lainsäädäntöön.
Voidaan myös
tarkastella asiaa tilanhallinnan kannalta. Olutta juotiin Suomessa
vuonna 2012 yhteensä 423 miljoonaa litraa. Viinejä ja väkeviä
yhteensä 95 miljoonaa litraa. Alkon tilat on mitoitettu A-oluille ja
sitä vahvemmille, joten tilanhallinta joutuisi koetukselle.
Olutvalikoimaa olisi pakko karsia, jolloin huonommin myyvät merkit
jäisivät pois. Tämä taas iskisi pienpanimoihin ja vahvistaisi
suurien asemaa. Hypermarketeissa tilaa riittää, joten niihin
mahtuvat myös haastajat. Monopolissa Laitilan Wirvoitusjuomatehdas
olisi edelleen pikkutekijä.
Taloudessa ei voi tehdä yhtä muutosta ilman, että se vaikuttaa samalla moniin
muihinkin asioihin. Päivittäistavarakauppa kaipaa ennustettavuutta
voidakseen investoida tulevaisuuteen ja työllistää pitkällä
tähtäyksellä. Näin suuri muutos vahingoittaisi alan luottamusta
toimintaympäristöön.
Hyviä perusteluita! Asioilla on aina monta puolta, josta tämä on hyvä esimerkki.
VastaaPoistaJotain pitäisi suomalaiselle juomakulttuurille tehdä. On liian ok vetää kovia perseitä ja örveltää julkisilla paikoilla. En tiedä, mikä sitten olisi oikea keino?
Alkoholipolitiikka on vaikea asia ja siihen minulla ei ole osaamista. Jokainen suuri muutos käynnistää mukanaan muita muutoksia ja osaan ainoastaan kertoa, miten muutos vaikuttaisi päivittäistavarakauppaan. Totta kuitenkin on, että mitä vaikeampaa saatavuus on, sitä helpommin haetaan esimerkiksi Virosta. Yhden pakin takia ei lähdetä ja kun IV-olutta on laatikkokaupalla kotona, uskoisin että sitä tulee myös helpommin juotua.
VastaaPoistaAlkoholin paljousalennukset taisivat poistua vuoden 2008 alusta, ei 1998?
VastaaPoistaPitää paikkansa. :) Korjasin.
PoistaHyvä kirjoitus! Mielenkiintoista olisi myös pohtia viinien siirtämistä kauppoihin ja niiden positiivisia vaikutuksia juurikin samoihin asioihin mitä tässä blogissa mainitset; lähikaupat, pikkukaupat, työllisyys, yrittäjyys (mm erikoisviinikaupat) jne.
VastaaPoistaSiitäkin on kirjoitus tekeillä, stay tuned.. ;)
Poista