Kun puhutaan ruuan hinnasta, yksi fakta
vedetään aina esiin: Suomen päivittäistavarakauppa on kahden
kauppaa ja muut ovat vain haastajia. Tämä duopoli ei tosin haittaa,
sillä kilpailu on päivittäistavarakaupassa äärimmäisen
kovaa.
Mutta onko asia todella niin? Kun on sisällä systeemissä, ei välttämättä huomaa, millainen se oikeasti on. Oltuani nyt yli vuoden sen ulkopuolella, käyden aina välillä kurkistamassa systeemin sisään, olen tehnyt yllättäviä havaintoja.
Päivittäistavarakauppa on Suomessa todella tehotonta. Joka puolella on niin valtavasti hukkaa, ettei siihen osaa edes kiinnittää huomiota. Kaupan sisällä sitä ei nähdä ollenkaan. Henkilökulut ovat jo minimissään, tuottajat ajetaan yhä ahtaammalle, eihän tästä voi enää tehostaa. Katsotaanpa, miltä kaupan ala ulkopuolisen tarkkailijan silmissä näyttää.
Lähes jokaisessa kaupassa on liikaa takavarastoa. Siitä seuraa hyllypuutteita, sitoutunutta pääomaa, tehotonta hyllytystä, hävikkiä, turhaa siirtelyä ja liian suuria varastotiloja. Kun pienennetään varastoa, häviää samalla suuri osa ongelmista.
Kaupoissa tehdään valtavasti turhaa työtä. Siitä pahin esimerkki on turha liike, mutta myös tehottomat toimintatavat. Pahin turhan työn aiheuttaja on huonosti tehdyt tilaukset, mikä aiheuttaa turhaa varastoa. Järjestämällä kaupan toiminnot niin, että keskitytään tekemään vain tuottavaa työtä, päästään pienempiin henkilökuluihin ilman, että kellään on kiire.
Kaupat ovat epäsiistejä. Salin puolella lattiat ovat kyllä puhtaat, mutta esiripun takana turhaa rojua on joka puolella. Papereita, kalustoa, hintanäyttöjä, rikkoutuneita pakkauksia, unohtuneita myyntituotteita, sekaisia työkaluja ja jopa roskia. Aikaa kuluu turhaan etsimiseen ja penkomiseen, minkä lisäksi epäsiisteys ruokkii epäsiisteyttä. Kun paikat kerran siivotaan, jatkossa siisteyden vaaliminen on helppoa.
Ihmisten potentiaalia ei käytetä riittävästi. Kentällä olisi valtavasti tietoa, jos sitä aktivoitaisiin käyttöön. Kysyessäni kaupoissa, miksi jokin asia tehdään tehottomalla tavalla, ihmiset kyllä ymmärtävät sen tehottomuuden. Sen muuttamista ei kuitenkaan nähdä mahdollisena. Luovuus on tukahtunut. Aktivoimalla ihmisiä kertomaan asioista marketpäällikkö saa 40 silmää ja 40 korvaa, sekä 20 rinnankytkettyä aivoa.
Kauppojen hävikki on valtava. Vuodessa ruokaa heitetään pois 65-75 miljoonaa kiloa. Tämän lisäksi kauppa menettää euroja alehinnoitellessaan tuotteita. Jos tilaukset olisi alunperin tehty oikein, voitaisiin niin hävikki kuin alennuksetkin minimoida. Tämä nostaa kaupan myyntikatetta helposti jopa prosenttiyksiköllä. Hävikkiä ei pidä ottaa asiaankuuluvana, vaan aina miettiä jokaisen tuotteen kohdalla, mistä se johtuu.
Ei-oo -myyntiä on aivan liikaa. Yhdysvalloissa marketpäällikkö joutuu heti tentattavaksi, jos aluepäällikkö huomaa yhdenkin aukon hyllyssä. Saatavuusongelmat ovat pätevä syy, mutta aivan liian usein kyse on vain siitä, että asiaan ei kiinnitetä huomiota. Riittää, että tavaraa on tulossa (yli)huomenna. Tutkimalla joka päivä syyt hyllypuutteisiin ongelma saadaan helposti kuriin. Useimmiten syy on saldovirheessä.
Kassajonot ovat liian pitkiä. Kukaan ei tykkää jonottaa ilman syytä. Jos asiakkaalla on vaihtoehto, hän menee kauppaan, missä ei ole jonoja. Muutos lähes jonottomaksi kaupaksi vaikuttaa suoraan myyntiin. Usein ongelma on siinä, että työntekijöillä on liian rajatut työnkuvat. Esimerkiksi hyllyttäjä ei mene kassalle, eikä kassahenkilö mene hyllyttämään.
Tiukassa kilpailutilanteessa näin suureen tuhlaukseen ei yksinkertaisesti ole varaa. Kova kilpailu on vain näennäistä, koska ei ole koettu oikeasti kovaa kilpailua. Motivaatio toimintojen tehostamiseen puuttuu. Toisaalta tilanteessa on valtava potentiaali niille kaupoille, jotka hoitavat asiansa laadukkaasti. Niille on vain onneksi, että muut ovat niin laiskoja.
Mutta onko asia todella niin? Kun on sisällä systeemissä, ei välttämättä huomaa, millainen se oikeasti on. Oltuani nyt yli vuoden sen ulkopuolella, käyden aina välillä kurkistamassa systeemin sisään, olen tehnyt yllättäviä havaintoja.
Päivittäistavarakauppa on Suomessa todella tehotonta. Joka puolella on niin valtavasti hukkaa, ettei siihen osaa edes kiinnittää huomiota. Kaupan sisällä sitä ei nähdä ollenkaan. Henkilökulut ovat jo minimissään, tuottajat ajetaan yhä ahtaammalle, eihän tästä voi enää tehostaa. Katsotaanpa, miltä kaupan ala ulkopuolisen tarkkailijan silmissä näyttää.
Lähes jokaisessa kaupassa on liikaa takavarastoa. Siitä seuraa hyllypuutteita, sitoutunutta pääomaa, tehotonta hyllytystä, hävikkiä, turhaa siirtelyä ja liian suuria varastotiloja. Kun pienennetään varastoa, häviää samalla suuri osa ongelmista.
Kaupoissa tehdään valtavasti turhaa työtä. Siitä pahin esimerkki on turha liike, mutta myös tehottomat toimintatavat. Pahin turhan työn aiheuttaja on huonosti tehdyt tilaukset, mikä aiheuttaa turhaa varastoa. Järjestämällä kaupan toiminnot niin, että keskitytään tekemään vain tuottavaa työtä, päästään pienempiin henkilökuluihin ilman, että kellään on kiire.
Kaupat ovat epäsiistejä. Salin puolella lattiat ovat kyllä puhtaat, mutta esiripun takana turhaa rojua on joka puolella. Papereita, kalustoa, hintanäyttöjä, rikkoutuneita pakkauksia, unohtuneita myyntituotteita, sekaisia työkaluja ja jopa roskia. Aikaa kuluu turhaan etsimiseen ja penkomiseen, minkä lisäksi epäsiisteys ruokkii epäsiisteyttä. Kun paikat kerran siivotaan, jatkossa siisteyden vaaliminen on helppoa.
Ihmisten potentiaalia ei käytetä riittävästi. Kentällä olisi valtavasti tietoa, jos sitä aktivoitaisiin käyttöön. Kysyessäni kaupoissa, miksi jokin asia tehdään tehottomalla tavalla, ihmiset kyllä ymmärtävät sen tehottomuuden. Sen muuttamista ei kuitenkaan nähdä mahdollisena. Luovuus on tukahtunut. Aktivoimalla ihmisiä kertomaan asioista marketpäällikkö saa 40 silmää ja 40 korvaa, sekä 20 rinnankytkettyä aivoa.
Kauppojen hävikki on valtava. Vuodessa ruokaa heitetään pois 65-75 miljoonaa kiloa. Tämän lisäksi kauppa menettää euroja alehinnoitellessaan tuotteita. Jos tilaukset olisi alunperin tehty oikein, voitaisiin niin hävikki kuin alennuksetkin minimoida. Tämä nostaa kaupan myyntikatetta helposti jopa prosenttiyksiköllä. Hävikkiä ei pidä ottaa asiaankuuluvana, vaan aina miettiä jokaisen tuotteen kohdalla, mistä se johtuu.
Ei-oo -myyntiä on aivan liikaa. Yhdysvalloissa marketpäällikkö joutuu heti tentattavaksi, jos aluepäällikkö huomaa yhdenkin aukon hyllyssä. Saatavuusongelmat ovat pätevä syy, mutta aivan liian usein kyse on vain siitä, että asiaan ei kiinnitetä huomiota. Riittää, että tavaraa on tulossa (yli)huomenna. Tutkimalla joka päivä syyt hyllypuutteisiin ongelma saadaan helposti kuriin. Useimmiten syy on saldovirheessä.
Kassajonot ovat liian pitkiä. Kukaan ei tykkää jonottaa ilman syytä. Jos asiakkaalla on vaihtoehto, hän menee kauppaan, missä ei ole jonoja. Muutos lähes jonottomaksi kaupaksi vaikuttaa suoraan myyntiin. Usein ongelma on siinä, että työntekijöillä on liian rajatut työnkuvat. Esimerkiksi hyllyttäjä ei mene kassalle, eikä kassahenkilö mene hyllyttämään.
Tiukassa kilpailutilanteessa näin suureen tuhlaukseen ei yksinkertaisesti ole varaa. Kova kilpailu on vain näennäistä, koska ei ole koettu oikeasti kovaa kilpailua. Motivaatio toimintojen tehostamiseen puuttuu. Toisaalta tilanteessa on valtava potentiaali niille kaupoille, jotka hoitavat asiansa laadukkaasti. Niille on vain onneksi, että muut ovat niin laiskoja.
Itse olen odotellut sitä, milloin elintarvikkeita aloitetaan hinnoittelemaan joustavasti tuoreuden mukaan. Ei olisi vain normaalihintaisia ja tietyllä prosentilla alennettuja lähes vanhoja tuotteita, vaan nopeasti pilaantuvien ruokien hinnat voisivat muuttua jopa kerran päivässä.
VastaaPoistaTämä vähentäisi ruuan roskiin heittämistä vanhentumisesta johtuen, kun asiakkaille muodostuu kannustin ostaa niitä hieman vanhempiakin. Mikäli tuoreet ja lähes vanhentuneet myydään samalla hinnalla, ihmiset tietenkin valitsevat aina sen kaikista parhaimman, jolloin huonoimmat menevät helposti roskiin. Mutta jos huonoimmat lähtisivät alennettuun hintaan automaattisesti, nekin menisivät paremmin kaupaksi.
Samuli, mainio idea! Olen tästä keskustellutkin ajatustasolla, se ei ole lainkaan niin vaikeasti toteutettavissa kuin saattaa vaikuttaa. QR-koodilla jokaisen tuotteen voisi yksilöidä 'parasta ennen'-päiväyksen mukaisesti, jolloin kassa osaisi automaattisesti antaa alennuksen.
VastaaPoistaSamalla kaupoilla olisi reaaliaikainen tieto siitä, paljonko milläkin päiväyksellä olevia tuotteita on varastossa ja jos tietokone ennustaisi, että ne eivät ehdi mennä kaupaksi, ne voitaisiin alentaa tai nostaa paremmille paikoille hyvissä ajoin. Lisäksi kun päiväys menee umpeen, tietokone voisi tulostaa listauksen hävikkituotteista sen sijaan, että tarvitsee käydä koko hylly läpi. Kaupan ala elää valitettavasti vielä monin tavoin 80-lukua.
Eikös Lidl-ketjun myymälät elä lähes ilman varastoa ja tilatut tuotteet tulevat aina suoraan myymälän puolelle. Ainakin muistan joskus tällaista kuulleeni.
VastaaPoistaKaj, voisin kuvitella, se on aina tehokkain tapa niin tilanhallinnan kuin henkilökulujen kannalta. Valitettavasti en Lidlin kanssa ole päässyt vielä työskentelemään.
PoistaPaikallinen Lidl on todellakin noussut ykkösvaihtoehdoksi kauppareissuille. Tämä johtuu yksinomaan siitä, että vihaan jonottamista. Tien toisella puolen oleva, tätä suomen duopolia edustava marketti jää kirkkaaksi kakkoseksi jo pelkästään siksi, että siellä saa käyttää saman ajan pelkästään kassajonossa joka Saksakaupassa menee koko reissuun.
VastaaPoistaItse vihaan jonottamista yli kaiken, se on riittävää syy vaihtaa kauppaa. Etenkin kun tiedän, miten helppo se on saada kuntoon.
PoistaTuo jonotus on mielenkiintoinen juttu. Ihmisellä on aikaa kierrellä kaupassa vaikka reilun tunnin verran, ihan rauhassa katsellaan ja valikoidaan tuotteita ja vaihdetaan tuttujen kanssa kuulumisia ja saatetaan jopa juoda munkkikahvit sen citar...kaupan kahvilassa. Sitten kun päästään kassalle missä joutuu jonottamaan 3 minuuttia, tuleekin ihan älytön kiire ja ahdistus ja niin hyväntuulinen asiakas muuttuukin pirulliseksi sadistiksi joka sitten haukkuu kassanhoitajan ja antaa ymmärtää että jonot ovat hänen syynsä.
VastaaPoistaSamulin idea noista alennustuotteista oli hyvä ja varmasti toteuttamiskelpoinen nykytekniikalla. Tuntuu silti että mieluummin heitetään se ruoka bioon kuin lähdetään ottamaan prosentteja hinnasta. Luulisi sen olevan kannattavampaa ottaa vaikka se 50% hinnasta pois kuin jättää koko tuote myymättä ja sitten vielä maksaa sen kuljetuksesta kaatopaikalle.
"Ei-oo -myyntiä on aivan liikaa. Yhdysvalloissa marketpäällikkö joutuu heti tentattavaksi, jos aluepäällikkö huomaa yhdenkin aukon hyllyssä. Saatavuusongelmat ovat pätevä syy, mutta aivan liian usein kyse on vain siitä, että asiaan ei kiinnitetä huomiota. Riittää, että tavaraa on tulossa (yli)huomenna. Tutkimalla joka päivä syyt hyllypuutteisiin ongelma saadaan helposti kuriin. Useimmiten syy on saldovirheessä."
VastaaPoistaTämän olen pannut merkille viime aikoina suurissakin päivittäistavarakaupoissa. Aivan tavallisten tuotteiden tilat saattavat ammottaa tyhjyyttään. Joskus asia selittyy bussilastillisilla venäläisostajia, jotka ovat ostaneet kaiken mitä löytyy, mutta asiaintila ei aina välttämättä korjaannu seuraavanakaan päivänä.
Olen arvellut syyksi varastotilojen totaalisen puuttumisen - että ei ole mahdollista tilata tavaraa tukusta yhtään enempää kuin hyllyyn mahtuu. Tästä asiasta blogisti, joka varmaan tietää minua paremmin, kirjoittaa juuri päinvastaista!
Jos jatkuvasti kauppaan pelmahtaa kymmenittäin ostajia eikä varastotilaa ole, mitä siinä voi muuta tehdä kuin myydä eioota kunnes on taas täydennystä tulossa?
Kokemukseni perusteella hylly on aina riittävä varastotila, ellei sitten kyse ole tarjoustuotteesta, ellei kauppa itsessään ole liian pieni myyntiinsä nähden tai ellei joku osta koko hyllyä tyhjäksi, kuten arveltiinkin. Tavaraa saa joka päivä, joten jos hyllytila ei riitä, sitä täytyy raivata lisää. Kysyntä on niin sirpaloitunut, että harvoja tuotteita enää ostetaan suuria määriä, kaupassa voi olla jopa 10000-20000 tuotetta.
PoistaTutkittuani hyllypuutteita olen huomannut, että useimmiten automaattisessa tilausjärjestelmässä on jokin virhe, ettei se tilaa kyseistä tuotetta lisää. Jos virhettä ei havaita ja pikaisesti korjata, hyllypaikka pysyy tyhjänä ja asiakas, joka haluaisi ostaa juuri sen tuotteen, joutuu pettymään kerta toisensa jälkeen.
Esimerkkinä saatavuuden harmittavasta pätkimisestä mainitsen Serlan Puoliarkki-talouspaperin. Sen tilat isojen päivittäistavarakauppojen paperiosastolla saattavat olla pitkät ajat tyhjinä. Viimeksi näin kävi nyt heinäkuussa. Sitten tuli asiaa Lidliin, jossa Puoliarkkia oli tarjousmyynnissä valtavat vuoret. Oliko Lidl ostanut tehtaan koko tuotannon? :o
PoistaPuoliarkin saatavuuskatkoja on usein. Kerran harmistuin niin paljon, että kysyin Serlan palautelomakkeella, onko heillä tuotantovaikeuksia. Ei kuulemma ollut ja kuulemma Puoliarkkia kyllä saa hyvin varustetuista päivittäistavarakaupoista. No, ei saanut sillä hetkellä ja kesti pitkän aikaa sen jälkeenkin ennen kuin taas sai. Lidlistä en tullut tarkistaneeksi.
Meidän ruokakauppojemme tyhjät hyllyt selittyvät todella bussilastillisilla venäläisostajia, jotka ostavat hyllyt tyhjiksi. Parkkipaikalla saattaa olla kuusi bussia odottamassa läheisiin kauppoihin pelmahtaneita shoppailijoita. Turhaa siitä tietysti on valittaa: he tuovat ison rahan Itä-Suomen kaupalle. Ongelma on aika mitätön, eikä kellekään varmasti nälkä ole sen takia tullut. :-)
"Tämän olen pannut merkille viime aikoina suurissakin päivittäistavarakaupoissa. Aivan tavallisten tuotteiden tilat saattavat ammottaa tyhjyyttään. Joskus asia selittyy bussilastillisilla venäläisostajia, jotka ovat ostaneet kaiken mitä löytyy, mutta asiaintila ei aina välttämättä korjaannu seuraavanakaan päivänä."
VastaaPoistaOlen töissä toisella duopoliketjulla, ja meillä ainakaan ei tavaraa VOI saada hyllyyn seuraavalle päivälle, vaan tilaus-toimitus-rytmi (eli kuinka kauan tilauksen tekemisen jälkeen joutuu odottamaan että tavaraa tulee) on useimmissa tuotteissa 48h. Ainoastaan tuoretuotteissa tilauksia voi tehdä seuraavalle päivälle, ja niitäkin ainoastaan jos hyllypuute syntyy/huomataan heti aamulla. Kokonaan toinen kysymys onkin sitten se, voisiko tätä rytmiä muuttaa järkevämmäksi.
Tämäkin pitää paikkansa. Ehkä jossain vaiheessa logistiikka kehittyy niin paljon, että pääsemme 24h rytmiin!
PoistaTaas yksi syy suosia Liideliä... Tuoreus ja valikoima parempia kuin kummassakaan duopolin ketjussa. Puhumattakaan leivistä... :) Suomen tarvittaisiin lisää kilpailua, joko muiden halpaketjujen (Aldi jne) tai yksityisten kauppojen muodossa. Molemmat haastavia vaihtoehtoja. En kannata työntekijöiden oikeuksien polkemista, mitä Lidl kuulemma on usein harrastanut.. mutta tyytymättömiä työntekijöitä (ja kauppiaita) näkyy olevan niissä supisuomalaisissa ketjuissakin.
VastaaPoistaKilpailu pitää vireänä ja silloin asiakkaat täytyy oikeasti hurmata joka päivä, koska vaihtoehtoja on. :)
PoistaHuomioni kiinnittyi tuohon tuoretuotteiden hinnoitteluun. QR-koodiin toki saisi kaikenlaista hyödyllistä tietoa sisään, mutta nopealla aikataululla ongelmaksi muodostuu kassojen viivakoodilukijat. Nykyinen laitteisto kun ei kyseistä koodia pysty lukemaan. Nopeampi, halvempi ja tässä kohtaa tehokkaampi tapa olisi hyödyntää ns Databar-viivakoodia joka olisi luettavissa nykyisillä lukijoilla ja niihin saa myös sisällytettyä mm päiväystiedon.
VastaaPoistaKiitos, hyvä huomio!
Poista